Kortteja, kortteja, kortteja

Suunnittelimme ja askartelimme muksujen kanssa onnittelukortteja. Tytöt valitsivat itse leimasimet ja tekstit. Äiti vähän johdatteli sommittelussa, mutta suunnitelmat ovat muutoin tyttöjen omat. Kuopus jätti varsinaiset työt Äidin kontolle, mutta Esikoinen leimasi ja teippasi oman korttinsa oikein mielellään.

Ystäväpariskunnan valmistujaisiin valitsin muutamaa päivää aiemmin hieman "aikuisemman" värimaailman. Näyttääpäs kovin synkältä. Sininen olisi ollut ihanan raikas ja keväinen.

Sinänsä varsin kattavasta soitinleimasinvalikoimastani uupui kontrabasso, joten sello sai toimittaa tätä virkaa. Yritän uskotella itselleni, ettei ammattibasisti  huomaa eroa. (Yeah, right!)

*

Äidillä on nykyään aikaa ja energiaa ainoastaan tällaisiin yhden päivän/illan/yön korttiprojekteihin. Muutama virkkaustyö on toki tekeillä alinomaa. Ehkäpä ne joskus päätyvät arkistoihin asti.

Kaunista kevätviikonloppua!

Pöllö, vol. 2 (LAPSI design)

Esikoinen ompeli tilaustyönä ystävälleen toisenkin pöllön toukokuisen synttärilahjan kaveriksi. 7-vuotias tilaaja sai valita kankaat. Vanhaa kaavaa ei enää löytynyt, joten tästä taisi tulla kokonsa puolesta äitipöllö edelliselle tipuselle.

Jälleen sai pari palaa entisiä lakanoita uuden elämän. Jeesasin tälläkin kerralla silmien, nokan ja mahan kiinni ompelussa, mutta muutoin tirppa on tasan tarkkaan ekaluokkalaisen väsäämä.

HUHUU!

Pöllö (LAPSI design)

Esikoinen tahtoi tehdä ystävälleen 7-vuotislahjan ihan itse. Pohdittuaan päätyi pöllöön. Tyttö ompeli taannoin omaan käyttöönsä pinnipöllön, mutta lahjapöllöstä hän tahtoi tehdä pehmolelun. Inspiraatiokuvat löytyivät tietenkin Muita ihania:sta.

Esikoinen valitsi kankaat ja napit, ja kaavat piirsimme yhdessä. Äiti auttoi silmien, nokan ja mahan kiinnittämisessä. Siipiä ei tämä yksilö kuulemma tarvinnut, koska se on vasta poikanen eikä osaa vielä lentää. Esikoinen hurautti pöllön kasaan ompelukoneella (no, Äiti vähän auttoi polkimen kanssa...) sekä täytti pöllön vanulla. Täyttöaukon ompelu jäi uupuneen käsityöläisen Äidin kontolle.

Pöllö oli lahjan saajalle niin mieleinen, että se päätyi heti unikaveriksi! Tilauksessa on toinenkin pöllö ystäväksi edelliselle – tällä kertaa tytön itse valitsemilla vaaleanpunaisilla kankailla. Olen vain ollut viime aikoina niin kiireinen, etten ole ehtinyt auttaa pikku ompelijaa... Jospa vaikka heinäkuussa sitten.

Ylpeä käsityöläinen ja omien kätten aikaansaannos ♥

Pinnipöllö (LAPSI design)

Kuopuksen piipahtaessa yökylässä mummolassa 6-vuotias Esikoinen sai Äidiltä ainutkertaisen ehdotuksen: "Haluaisitko opetella käyttämään ompelukonetta?"

Alkoi innokas suunnittelu. Koska jokainen Äidin piirtämä Totoro näytti jänikseltä, Esikoinen päätti että viimein oli tullut aika valmistaa pinnipöllö, josta Äiti oli puhunut jo osapuilleen vuosi sitten. Etsimme Siksaksis:in ja Muita ihania:n blogeista inspiraatiokuvia pöllöistä ja piirsimme oman kaavan. Esikoinen valitsi ihan itse värikkäät kankaat ja nauhat.

Ompelun odotus oli käydä sietämättömäksi. Äidin oli nimittäin kiinnitettävä silmät, nokka ja nauhat ennen kuin Esikoinen pääsi huristelemaan tirpan kasaan singerillä. Tai siis Äiti polki ja Esikoinen ohjasi.

Unohdimme laittaa pöllölle siivet. Ja onhan tuo aika ruipelokin. Koska lopputulos ei ollut aivan mitä oli odotettu, alkoi perusteellinen pelihousujen repiminen, joka kesti noin puoli tuntia. Siitä selvittyään Esikoinen kuitenkin päätti ryhtyä untuvikon rakastavaksi emoksi.

"Söpöliini Muru [Sukunimi]" ei päässytkään tarkoitettuun tehtäväänsä vaan unikaveriksi. Tässä Äidin väkisin ottama sovituskuva.

 Esikoisen ensimmäinen ompelukoneella aikaansaama tuotos ♥