Juju-kirjakerhosta tuli odotettu paketti!
Äiti aikoo lähestyä uutta haastetta ja perehtyä käpypitsin saloihin (niinkuin ei tässä elämässä olisi muutenkin keskeneräisiä asioita hoidettavana...). Ensi selailun pohjalta sanoisin, että vaikuttaa kyllä perusteelliselta oppaalta tuo vasemmanpuoleinen teos. Käpypitsisukkulankin tilasin saman tien, jotta pääsen uuden tekniikan pariin heti kun aikaa liikenee.
Ensin pitäisi kuitenkin jaksaa tehdä pari tälle poloiselle (toivottavasti säärikarvat eivät näy kuvassa)...
En jaksaisi millään aloittaa taas alusta 35 cm pitkän varren neulomista. Kaunis neulemalli, mutta edelliset sukat olivat jotenkin kivemmat ja yksinkertaisemmat neuloa (ynnä kaupan päälle niistä tuli kai persoonallisemmatkin). Minulle varmaankin sopisi kahden sukan rinnakkain neulominen pyöröpuikolla – tulisi kerralla valmista, ja molemmat sukat olisivat taatusti samalla käsialalla neulotut.
Tällainenkin on odotellut jo pari viikkoa keittiön nurkassa (kunhan tuo valmistuu, paljastan mikä siitä tuli...).
Aivan oikein, ompelukoneeni tosiaan kököttää keittiön pöydällä tilaa viemässä, kunnes saan oman ompelunurkkauksen perustettua makuuhuoneeseen. Ehkä ensi vuonna. Loppuvuosi kun on jo täynnä kaikkea muuta kuin kodin raivausta. (Muistuipa muuten juuri mieleeni, että pikkuveljeni ja vaimonsa toinen häälahja on edelleen kesken. Naimisiin menivät jo toukokuussa. Että näin pitkäjänteisesti jaksan saattaa keskeneräisiä töitä loppuun...)
Niin, vielä tuosta toisesta opuksesta, jonka varmasti olettekin jo jossain nähneet: Kajsa Wikmanin Kajsan iloiset tilkut. 21 ompelutyötä. En ole eläessäni tehnyt tilkkutöitä (muistaakseni), enkä ole myöskään applikoinut minkäänlaisia kuvioita mihinkään (muistaakseni). Näinollen – kuten Käpypitsikin – myös Kajsan opus on minulle loistava opaskirja uusiin tekniikoihin. Jo kirjan värikkäät kuvat saavat hypistelemään omia kankaita "sillä silmällä".
Varsinaisiin töihin en ole vielä ehtinyt, mutta johdanto aiheeseen herätti heti inspiraation. Kajsa kirjoittaa saavansa ideoita lastensa piirustuksista. Oma tyttäreni toi muutama päivä sitten kotiin eskarissa tekemänsä pastellityön. Aika hieno varis, vai mitä?
Voitte uskoa, että tämä päätyy vielä ompelukseen tahi useampaan!