Äidin villasukkatilanne on ajautunut niin kehnoon jamaan, että vuosien neulontatauko sai nyt luvan tulla keskeytetyksi. Siipan täti on kyllä pitänyt perheemme villasukissa, mutta kanta-astujalla eivät minkäännäköiset kantapäät tahdo kestää. En jaksanut odotella joululahjasukkia, joten päätin ryhtyä toimeen itse.
Sukkapuikkoni löytyivät pari vuotta sitten keskeytyneestä piponraadosta.
Tätä on tehty jo aikanaan useassa erässä – vuosirenkaat ovat nähtävissä, kun tarkasti tiiraa.
Yhden illan yritin saattaa pipoa loppuun, mutta muutaman purkamisen jälkeen kyllästyin ja ostin seuraavana päivänä lähiostarin ihanasta lankakaupasta sukkia varten bambupuikot. En raaskinut sijoittaa koivuisiin, jotka olisivat olleet herkullisen väriset mutta turhan tyyriit. Omasta hyllystä löytynyt lanka on sentään syötävän suloisen värinen.
Okei, myönnetään: ihan 7 veljeksellä mennään... Ajattelin ensin neuloa tavalliset perussukat, koska palmikoita kummempaa en ole eläessäni yrittänyt. Aiemmin mainittu siippani täti kuitenkin käyttää aina kadehdittavia kuvioneulepintoja, joten päätin kurkistaa netin aarreaittoihin etsiäkseni ohjetta kauneimpana pitämääni malliin. Löysinkin vinkkejä siitä, miten voin itse soveltaa ohjeita omiin villasukkiini. Ei mallista taida ihan samanlaista tulla kuin Aino-tädin sukista, mutta tästä se nyt kuitenkin lähtee:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti