Joulun jäljiltä – osa 2: paketteja

Parasta joulussa:

1) perhe, sukulaiset, ystävät

2) ruoka

 ...ja...
3) kauniit paketit!

Parina viime vuonna ovat poppoomme joulukortit ajan puutteessa jääneet kokonaan lähettämättä ja joulupaketit käärimättä paperiin. Epäekologisuuden verukkeella on lahjojen ympärille kääräisty vain nauha. Tänä vuonna aikaa oli hämmentävän paljon enemmän kuin edellisvuosina, joten sain uhrattua muutaman hetken ystävien ja sukulaisten muistamiselle.

Minua ilahduttaa valtavasti lahjojen yksilöllisyyden eteen nähty vaiva. Lapsille toki ostetaan lelut ja kirjat kaupasta, mutta itse tehty lahja on aina parempi kuin säkillinen uusia. Tänä vuonna sukulaisemme saivatkin joululahjaksi itse soitettua ja laulettua musiikkia. Siippa äänitti vuoden 2013 aikana molempien tyttöjemme soittoa ja miksasi joulukuun aikana lahjalevylle kokonaiset 19 kappaletta! Bonuksena lisäsimme paketteihin Äidin ja Isin viime vuonna julkaisemia äänitteitä.

Tänä vuonna tein pakettikortit itse. Tigerista ostettuihin tyhjiin tägikortteihin oli helppoa leimailla lahjan saajan nimi ynnä asiaan kuuluvat koristukset. Nuottikuvio on leimattu valkoisella VersaCraftilla, tekstit mustalla VersaFinella, ja reunat tummennettu ruskealla Distress Inkillä (värinä 'vintage photo').

Paketointiin käytin Tiimarin (nyyh!) papereita (vaaleanruskeaa pakkauspaperia, yksivärisiä sekä kuviopaperia) ja juuttinarua. Erään lahjan muotokieli asetti omat haasteensa kauniille paketoinnille, mutta siitä selvittiin mittanauhaleimasimella ja mustalla VersaFinella.

Paitsi että kauniita paketteja on mukavaa antaa, sainpa myös tyydytettyä hieman käsillätekemisen kaipuutani superkiireisen syksyn jäljiltä :)