Keskeneräisyyksien keskellä (ja eräs kansiluukku)

Ihminen ei tule koskaan valmiiksi, mutta käsitöiltä soisin sen toisinaan tapahtuvan...

Kuvassa lojuvat virkattu (= virkkaamaton) myssy, pitsiliinatyyny ynnä langoista solmittu kirjanmerkki. Kuva on otettu 1,5 kuukautta sitten, eikä yksikään mainituista ole edistynyt piiruakaan. Myssystä uupuu enää pari riviä, pitsiliina on jo puoliksi ommeltu tyynyyn ja kirjanmerkkikin lähes valmis.

Miksi, oi miksi viimeistely vaatii niin helvetillisen paljon energiaa? Siksikö, että työn valmistuttua tulee kummallisen tyhjä olo? Vaikka useita käsitöitä odottaa puolivalmiina, uusia projekteja on aloitettava vähän väliä. Ei mitään isoa, koska aina on kuviteltava olevan edes pientä toivoa saada jotain valmiiksi asti.

Heinäkuun purjehduslomallakin ostin Kasnäsin käsityöläispuodista piskuiseen puupurteemme väsättävää: materiaalit kahteen avaimenperään, 2 € / kpl. Molemmat valmistuivat hujauksessa.

Samassa tilassa ne silti ovat edelleen. Päättelemättä.

Jotain valmistakin olisi vaihteeksi kivaa näyttää, joten väännetäänpä väkisin.

Ostimme siipan kanssa 10 vuotta sitten puisen kansanveneen, jota oli laiminlyöty vuosikymmenten ajan. Kilpapurjehtijat eivät olleet antaneet paatille sen ansaitsemaa huolenpitoa, mutta me retkipurjehtijanoviisit päätimme antaa vanhalle rouvalle uuden mahdollisuuden.

Kauttaaltaan valkoiseksi maalattujen pintojen alta paljastui upea puinen kaunotar. Kaikki ulkopinnat hiottiin paljaaksi ja kyllästettiin pellavaöljyllä. Mänty- ja mahonkipinnat kunnostettiin uuteen loistoon. Katto, kansi ja kyljet korjattiin ja maalattiin. Keulaluukku tilattiin puusepältä. Pohjakaaria uusittiin. En edes muista mitä kaikkea purren parissa väsäsimme, mutta koko vene laitettiin viimeisen päälle paraatikuntoon. Koko ensimmäinen talvi siinä meni, mutta kyllä kannatti!

Myös kattoluukku oli päässyt surkeaan jamaan, joten ehdin jo aloittaa päällimmäisen viilukerroksen poishiomisen. Alta löytyi kuitenkin vaaleampi kerrostuma, joten pienen ideoinnin tuloksena jätinkin osan vanhasta pinnasta näkyviin...

Jotain olen siis joskus saanut valmiiksikin :D

Veljeni Valaan perämies toivottaa aurinkoa elokuisiin päiviinne! Kyllä Äiti vielä näyttää, että nuo ylempänä mainitut tekeleetkin tulevat jonain kauniina päivänä viimeistellyiksi.